Heippa kaikille!
Huh, onpas viime postauksesta vierähtänytkin aikaa. Voisin heitellä tähän liudan erinäisiä, radiohiljaisuuteen johtaneita syitä (gradu ja muutoinkin jäätävä opiskelutahti, uusi työ, arjen aikataulutusongelmat...), mutta sen sijaan haluan ensinäkin kiittää teitä, jotka olette edelleen käyneet täällä kurkkimassa, vaikka postaustahti onkin hiipunut. Se merkkaa ihan mielettömän paljon meille, ja tuntuu korvaamattoman kivalle! Toisekseen haluan kertoilla teille vähän juttuja, joita Koon kanssa ollaan tämän blogin tulevaisuuden suhteen mietitty.
Tämän blogin perusidea ja ajatus tätä perustettaessa oli se, että lähinnä päiviteltäisiin Riikan kanssa kuulumisia toisillemme. Molemmille sekä valokuvaus että kirjoittaminen ovat rakkaita harrastuksia, joten blogi tuntui oivalta ja jopa jännittävältäkin ratkaisulta. :) Tarkoituksella ei mainostettu blogiamme missään, mutta pikkuhiljaa saimmekin lukijoita ja kävijöitä, mikä oli mielettömän kiva yllätys. Ei oltu koskaan edes yritetty kategorisoida blogiamme mihinkään, lähinnä tämä on sisällöltään kaiketi vastannut lifestyle-blogia, sillä alusta asti haluttiin nimenomaan kirjoittaa meidän arjesta, satoi tai paistoi. Blogi oli ikäänkuin ystäväkirja, päiväkirja toisillemme. Jossain vaiheessa heitettiin ilmoille ajatus, että ehkä kaksi näin erilaista elämää ja arkea saattaisi kiinnostaa muitakin - ja yllätykseksemme kiinnostikin.
Kuten elämään ja arkeen kuuluu, jokainen päivä on erilainen. Tapahtuu ehkä jotain, mistä ei haluakaan kirjoittaa. Ja sitten ei enää halua kirjoittaa ollenkaan, koska ei tiedä miten kirjoittaisi niin, ettei tulisi kirjoittaneeksi kuitenkin siitä, mistä ei halua kirjoittaa. Alkaa tulla paine siitä, ettei ole kirjoittanut viikkoon, kohta kahteen. Lukijat odottavat. Menee kolmas viikko eikä tekstiä synny edelleenkään. En ehdi, ei minulle ole tapahtunut mitään mielenkiintoista, en viitsi kirjoittaa mitään, en voi näin pitkän hiljaisuuden jälkeen kirjoittaa näin turhaa postausta. Äh.
Pari viikkoa sitten juteltiin Riikan kanssa ensimmäistä kertaa koskaan blogin tulevaisuudesta. Kumpikin oli toisesta tietämättään mietiskellyt ihan samoja asioita, ärsyyntynyt omasta saamattomuudesta blogin suhteen, pohtinut haluaako toinen enää jatkaa, haluanko itsekään. Yksimielisesti päädyttiin siihen ratkaisuun, ettei todellakaan olla valmiita luopumaan tästä mistään hinnasta! ♥ Blogi pysyy pystyssä, toivottavasti hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta me ei haluta ottaa tästä enää mitään paineita, on jatkettava rennoin mielin. Pitää tämä päiväkirjana, paikkana jonne voi paeta arjen harmautta tai tulla kertomaan mikä eilen hymyilytti. Postaustahti on sellainen, millaiseksi se luonnollisesti muotoutuu - ehkä kerran kuussa, ehkä kymmenen kertaa kuussa. Ja enemmän kuin mitään me toivotaan, että te pysytte meidän mukana!
Olen puhunut. Ihanaa viikonloppua! ♥
Yy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti