Something to think about

Heippa kaikille!

Huh, onpas viime postauksesta vierähtänytkin aikaa. Voisin heitellä tähän liudan erinäisiä, radiohiljaisuuteen johtaneita syitä (gradu ja muutoinkin jäätävä opiskelutahti, uusi työ, arjen aikataulutusongelmat...), mutta sen sijaan haluan ensinäkin kiittää teitä, jotka olette edelleen käyneet täällä kurkkimassa, vaikka postaustahti onkin hiipunut. Se merkkaa ihan mielettömän paljon meille, ja tuntuu korvaamattoman kivalle! Toisekseen haluan kertoilla teille vähän juttuja, joita Koon kanssa ollaan tämän blogin tulevaisuuden suhteen mietitty.

Tämän blogin perusidea ja ajatus tätä perustettaessa oli se, että lähinnä päiviteltäisiin Riikan kanssa kuulumisia toisillemme. Molemmille sekä valokuvaus että kirjoittaminen ovat rakkaita harrastuksia, joten blogi tuntui oivalta ja jopa jännittävältäkin ratkaisulta. :) Tarkoituksella ei mainostettu blogiamme missään, mutta pikkuhiljaa saimmekin lukijoita ja kävijöitä, mikä oli mielettömän kiva yllätys. Ei oltu koskaan edes yritetty kategorisoida blogiamme mihinkään, lähinnä tämä on sisällöltään kaiketi vastannut lifestyle-blogia, sillä alusta asti haluttiin nimenomaan kirjoittaa meidän arjesta, satoi tai paistoi. Blogi oli ikäänkuin ystäväkirja, päiväkirja toisillemme. Jossain vaiheessa heitettiin ilmoille ajatus, että ehkä kaksi näin erilaista elämää ja arkea saattaisi kiinnostaa muitakin - ja yllätykseksemme kiinnostikin. 

Kuten elämään ja arkeen kuuluu, jokainen päivä on erilainen. Tapahtuu ehkä jotain, mistä ei haluakaan kirjoittaa. Ja sitten ei enää halua kirjoittaa ollenkaan, koska ei tiedä miten kirjoittaisi niin, ettei tulisi kirjoittaneeksi kuitenkin siitä, mistä ei halua kirjoittaa. Alkaa tulla paine siitä, ettei ole kirjoittanut viikkoon, kohta kahteen. Lukijat odottavat. Menee kolmas viikko eikä tekstiä synny edelleenkään. En ehdi, ei minulle ole tapahtunut mitään mielenkiintoista, en viitsi kirjoittaa mitään, en voi näin pitkän hiljaisuuden jälkeen kirjoittaa näin turhaa postausta. Äh.

Pari viikkoa sitten juteltiin Riikan kanssa ensimmäistä kertaa koskaan blogin tulevaisuudesta. Kumpikin oli toisesta tietämättään mietiskellyt ihan samoja asioita, ärsyyntynyt omasta saamattomuudesta blogin suhteen, pohtinut haluaako toinen enää jatkaa, haluanko itsekään. Yksimielisesti päädyttiin siihen ratkaisuun, ettei todellakaan olla valmiita luopumaan tästä mistään hinnasta! ♥ Blogi pysyy pystyssä, toivottavasti hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta me ei haluta ottaa tästä enää mitään paineita, on jatkettava rennoin mielin. Pitää tämä päiväkirjana, paikkana jonne voi paeta arjen harmautta tai tulla kertomaan mikä eilen hymyilytti. Postaustahti on sellainen, millaiseksi se luonnollisesti muotoutuu - ehkä kerran kuussa, ehkä kymmenen kertaa kuussa. Ja enemmän kuin mitään me toivotaan, että te pysytte meidän mukana!

Olen puhunut. Ihanaa viikonloppua! ♥

Yy

Loppukesän tähtihetkiä

Vaihtui se, vaikka vähän se ihmetyttääkin. Syyskuu. Siitä inspiroituneena kävin läpi huiman kuvasaldon loppukesältä, tässä murusia teillekin :)

Siispä sen pidemmittä puheitta todellakin kippis menneelle, itselleni ehdottomasti maailman parhaaksi muodostuneelle kesälle! Nyt nautitaan tästä ihanasta syksystä, ja tehdään siitäkin maailman paras. :)

Yy

Ja ps, jottei totuus unohtuisi...

Yötä vasten.

Jepulisjep, no sain sitte päivitettyä heti seuraavalla viikola. Että antheeksi niile, joila ei ennää sormissa saati varphaissa veri kierrä tästä parin päivän viihveestä. :) Ja koska nyt on kerinny kuutki jo vaihtua, ja ajatukset on jo ihan muuala, niin reissuiluista saapi tulla hyvin lyhyt ja ytimekäs parin kuvan plätkäys. Lomailut meni ihan hyvin, tai ainaki niin hyvin ko kahen ylivilkhaan höntän kanssa voi mennä. :D

Ja jotta mie jollaki saisin erotettua tämän reissuilupätkän seuraavasta asiasta, 

ettei tarvi tehä kahta päivitystä, niin tässä epätoivonen aasinsilta..... 

Hymyssä suin luin tuota Yykän edellistä päivitystä. :) En siksi, että ittehän olen naimisissa oleva asuntovelallinen äiti, (hahaa, tai ehkä vähän senki takia...) vaan siksi, että nuo asiat on ollu itteläki aika ajankohtasia viime aikoina. Ja oikeastaan ainahan ne on, ko kaikila on tiettyjä odotuksia siitä miten toiset toimii, ja ehkä sitä itteläki on ollu sitte tietyt paihneet mennä siinä muotissa... Ja sitte ko sen kaavan mukhaan on menty, niin sitte piettää asiat sillä mallin, ettei vain jouvu tuottamhaan kellekhään pettymystä, jos asiat ei menekhään ihan suunnitellusti. 

Mie en sitä kadu, mitä päätöksiä olen elämässäni tehny. Toki välilä on päiviä, ko miettii, että ois ihan mukava itteläki mennäviilettää ja matkustella niinkö muutki, muttei pääse, ko ei kehtaa lykätä lapsia taas jolleki muule pään vaivaksi. Tai miettii, että nuila on oikeasti pakko olla adhd, ko ei ne oikeasti voi jaksaa painattaa menehmään koko ajan... :D Ko on nuo höppänät kuitenki niin rakhaat, ja vaikka niin kliseiseltä kuulostaaki, niin parhaimmat asiat mitä olen elämässäni saanu aikaseksi. :) miten se mennee... "Etten vain eläisi elämääni, vaan myös loisin sitä".. 

Ja jos se on ärsyttävvää, että niitä ensimmäisiä vauvauutisia ootethaan, niin kyllä se ärsyttää vielä siinäki vaiheessa, ko on kaks poikaa, ja mainothaan, että "totta te sen tytönki tehettä..." No totta vie, heti ko joku antaa todisteet siittä, että se kolmas on sitte ehottomasti tyttö. :) 

Mulla ei ehkä ole kauheaa tarvetta sitä kolmatta tehä, mutta tuola lausseela siitä aiheesta ei tarvi keskustella enempää. :)

 Loppujen lopuksihan on ihan sama miten sen oman elämänsä ellää, ko ei ne toiset ehkä oikeasti olekhaan niin kiinnostunheita siitä mitä muut tekkee. Ainakhaan ko sen hetken. Tai mie-itte-henkilökohtasesti, en menetä yöuniani sen takia, mitä naapurin rouva on päättäny tehä, niin mie oletan (ja toivon ihan sen mielenrauhan takia) ettei muutkaan niin tehe. Siis menetä niitä yöunia, kyllähän siittä pittää päiväkahvila porista... :) Erinäisten mutkien ja matkojen kautta, olen ittekki tajunnu sen viimein, etten mie voi ihan kaikkia miellyttää, vaikka kuinka haluaisin. Eikä minua jaksa ennää kiinnostaa, jos kaikki ei minun tekemisiä ymmärtäis tai hyväksyis, ko sillä ei oikeasti ole mithään merkitystä. Vain sillä on, mitä sie itte siittä aattelet. Ja tällä hetkelä voin sanoa, että olen ihan oikeasti tyytyväinen omhaan elähmääni, ja miten asiat just nyt on. Mulla on läheläni ne tärkeimmät ihmiset, joitten mie haluan siinä olevan, ja se riittää. ♥ Ainaki nyt. 

Ja hyvin suurela todennäkösyyelä, ko olen kirjottanu tämän keskelä yötä, niin aamula ko luen tämän läpi, niin tuossa ei ehkä ole mithään järkeä, mutta sitte ei ole. :D
Eipä mulla muuta, heipa.

Koo

Ps. Jos te että mene Riikka naimissiin, niin mie käytän sinun polttari-ideat sitte sinun kolmikymppisillä... ;)

Helan går!

Rapujuhat. Mulle ensimmäinen kerta, muttei takuulla viimeinen. Vaikka allekirjoittanut ei ehkä ihan täysin tyylikkyyspistein hanskannut rapulaulujen välisiä vodka-snapseja, niin superhauskaa oli silti! Miian ihana mökki, rantasauna, loppukesän ihana helle ja useat pulahdukset järveen, lapsikavereita, koirakavereita, superhyvää kanttarellisavuporokeittoa, rapuja ja paahtoleipää, viiniä, rapulauluja (eikä soinutkaan HEELAN GÅÅÅR kuin kevyesti viikon päässä tämän jälkeen...) ja hillitöntä naurua mielettömällä porukalla! En voi sanoa muuta, kuin että mulla on yksinkertaisesti huikea "appiperhe" ja tästä tulee niin perinne! :)

Ollaan ällöjä. <3

Eilen juhlittiin osaksi samalla porukalla Mikko-herran 3-kymppisiä, ja sanotaanko näin että kaiken sen tanssimisen, lyhyiden yöunien, tämänpäiväisen lenkkeilyn ja salirääkin sekä saunan jälkeen olo täällä päässä ei ole kovinkaan letsgou, vaan suhteellisen naatti! Siispä nyt vähän texmex-salaattia ja päikkäreitä kiitoos!

Yy

Minigolfmestari

Koska tänään on ollut sateinen syyspäivä, ajattelin heittää tänne piristykseksi kuvia parin viikon takaiselta vapaapäivältä! Päivä sisälsi rantsuilua, laivaterassisalaattia, minigolfia ja ennen kaikkea hyvää seuraa. :)

Huomatkaa viimeisen kuvan tärkeä haara-asento... Se oli taatusti 7-1 viemäni murskavoiton salaisuus, hahaa! ;) Mulla olis tänne vaikka mitä asiaa, julkaisematta on vielä ainakin rapujuhlakuvat, yhdet hääkuvat ja viikonlopun Helsinki-reissun kuvat. Lisäksi olen suunnitellut pientä asukollaasijuttua, katsotaan toteutuuko se, ja jos, niin milloin. :) Meidän blogihan ei todellakaan mikään muoti- tai päivänasu-blogi ole, vaikka itse niitä palavasti rakastankin, kuten vaatteita ja muotiakin! Viimeaikoina olen kuitenkin kokenut niin monta vakavaa asukriisiä, että ajattelin moisesta kollaasista olevan ainakin itselleni hyötyä sellaisen taas iskiessä. :) Stay tuned siis.

Kiirettä kuitenkin pitää, enkä ole millään ehtinyt tänne läheskään niin paljon kuin haluaisin! Kesäopinnot ovat vielä pahasti kesken, ja niiden lisäksi aikaa syö muunmuassa työnhaku, syksyn opintojen suunnittelu ja monta pienenpientä pitäisi -asiaa. Tänään ilmottauduin osalle syksyn kursseista - läsnäoloja ei onneksi ole paljon, ja osan opinnoista saan siirrettyä Helsinkiin, mutta työtä sitäkin enemmän. Silti haluaisin jotakin osa-aikatyötä tähän ohelle - jotenkin tuntuu, että saisin opintojakin paremmin suoritettua, kun arjessa olisi selkeämpi rytmi. Myös lisätuloille olisi enemmän kuin tilausta. Toivotaan siis parasta! :)

Vaan nyt vaatekaapin siivouksen kimppuun, puuh! Superkivaa loppuviikkoa!

Yy

Good life!

Me vietettiin eilen yksi ehdottomasti tämän kesän upeimmista päivistä. Villen heräiltyä yövuorojen jälkeisiltä unilta pakattiin korit ja kassit täyteen torilta haettuja herkkuja, termariin keitetyt kahvit ja eväsleivät, ja hypättiin autoon. Köröteltiin reilu 20 kilometrin matka maaseudulle, levittäydyttiin laiturille ja nautittiin elämästä - otettiin aurinkoa, uitiin, snorklattiin, naurettiin ja opinpa viimein hyppäämään ja sukeltamaan veteen pää edellä ja mikä parasta, ilman että pidin nenästä ollenkaan kiinni!! Tämä on uskomaton saavutus mulle (tiedän, aika säälittävää, mutta siistiä silti!) ja koutsikin oli tyytyväinen. ;) Kurpomisen jälkeen kruunattiin päivä järvenrantaravintolalla ja muikuilla - just perfect. Kuvat kertokoon lisää. :)

 (Toivon todella, että varjo lihottaa jonku plus kymmenen kg, en toivottavasti ole todellisuudessa ihan näin fädäässs!)

Tällä hetkellä ollaan ihan sulamispisteessä, joten lähdetään kaupoille viilentymään ja ostamaan tuuletinta (kämpässä +35, not bad)! :D

Yy