Nämä pari viikkoa pohjoisessa ovat olleet supereita. On ollut ihanaa nähdä perhettä, ystäviä ja tehdä niin sanottuja lappijuttuja - juttuja, joita toki voi tehdä muuallakin, mutta jotka eivät muualla tunnu läheskään niin kivalta kuin täällä. Esimerkiksi parin viime päivän aikana olen muun muassa pelannut frisbeegolfia, uinut, rantasaunonut samalla maistellen kuoharia, shoppaillut, nauttinut sateen ropinasta piha-aitan kattoa vasten (okei, nyt alkais tämä sadeosasto kyllä jo riittää, onneksi edes juhannukseksi on luvannut lämmintä ja aurinkoa!), lenkkeillyt ja nauranut maha kipeänä ihanan Jennan kanssa. Kaikki ovat juttuja, jotka tekevät pohjoisesta kodin. Mutta hei, alkais olla jo ikävä toiseenkin kotiin!
Juhannuksen jälkeen lähdetään takaisin Lappeenrantaan, ja vaikka heinäkuu menee vielä hyvin vahvasti reissaillen ristiin-rastiin Suomea (pakko tähän väliin huomauttaa, että ajattelin jo, että VR on vihdoin huomannut miten paljon olen syytänyt niille rahaa, kun aamulla pamahti luurin näytölle viesti, että Veturi haluaa kiittää hyvästä asiakkuudesta. Tuuletin jo, että tarjoavat mokomat varmaankin yhden ilmaisen matkan, mutta vähän meni pieleen... No, lohduttaahan se minua odottava ilmainen eskimojätski R-kioskillakin kummasti, kiitos tästä!), ai että miten odotankaan kotiin pääsyä!
Olen aina ollut se tyyppi, joka ala-asteellakin kuunteli hieman häpeillen muiden tilitystä siitä, miten kesä menee aina ohi liian nopeasti ja kouluun paluu on syvältä. Itse nimittäin aloin heinäkuun lopulla jo odottaa ensimmäistä koulupäivää, ja viimeistään viikkoa ennen h-hetkeä mulla oli vaatteet valittuna ja reppu pakattuna penaalia myöten. Olen arjen rakastaja; kaipaan rutiinia, aikatauluja, rytmiä, ja se alkaa tässä vaiheessa kesää taas tuntua luissa ja ytimissä asti. :D
Niinpä Lappeenrantaan, kotiin, palaaminen tietää ainakin kolmea järkyttävän tärkeää juttua - opiskelua, treenausta ja ruokailurytmiin palaamista. Keväällä kirjoitin testaavani Jutan Go fat go -ohjeistusta ruokailussa, ja kokemukset olivat enemmän kuin positiiviset. Kotiuduttuani palaan Jutan pariin ehdottomasti taas, vaikken tosin varmaankaan yhtä tiukasti vielä ennen syksyä. Syksyllä odottavat syömisen ja kuntoilun suhteen ihan toisenlaiset haasteet, joista varmasti lisää myöhemmin, mutta nyt loppukesälläkin haluan palata edes puolittain ruotuun. Oikeasti lomailu ei ole vetänyt ruoka- tai treenijuttuja edes kovin pahasti metsään, mutta jo pelkän salitreenin puuttuminen päiväohjelmasta alkaa ärsyttää suunnattomasti.
kaikki kuvat weheartit
Lisäksi odotan Myllysaaren rannalle pääsyä, juoksu- ja pyörälenkkejä ihanissa kotimaisemissa, terassisiideriä satamassa, Kesämäen leipomon karjalanpiirakoita ja aamuista ristiretkeä torille mansikoiden, uusien perunoiden, kesäsipuleiden ja herneiden toivossa. :) Ja saanpa jo pian taas ihania pohjoisen vieraitakin meille...
Iloista juhannusviikkoa kaikille!
Yy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti