Kuopiossa oli kivvaa!

Kuopiosta kotiuduttu, ja olihan huippu miniloma! Kierreltiin kaupoilla, turistikuvailtiin, herkuteltiin mielettömillä ruuilla, otettiin lasilliset (tai kahet, ehkä jopa kolmet) mielettömän hyvää viiniä, tsekattiin viimein Hobitti 3D:nä ja koko paketin kruunasi tämän aamun startattaaminen hotla-aamiaisella! Vois mennä hullumminkin ;)

Tilattiin puolivahingossa pienen pieni jälkkäri Haraldissa: keksejä ja juustoja, suklaa-pähkinäkakkua, erilaisia hilloja, saksanpähkinöitä, lettuja ja tyrni-, puolukka- ja tervajätskiä! Ehkä tähän ei edes tarvi lisätä, että oliko edes vähän hyvää ;)

Äsken tultiin pieneltä lomaherkuttelujen kalorinpoltto -lenkiltä, nyt saunaa ja leffaa! Huomenna ohjelmassa salia ja yäk - koulujuttuja oikein raskaalla kädellä, samoin perjantaina. Onneksi perjantai-illalle on jo tiedossa pientä kivailuakin, stay tuned. ;) Iloista pikkulauantai-iltaa!

Yy

Time out.

Tänäiltana oli pakko jo päästä ulos tästä sairastuvasta, ja uhmasinki uhkarohkeasti tuota ihanaa lumimyräkkää ulkona pikku kävelyretkelä.

Ei se kelikään loppujen lopuksi ihan paha ollu, menomatkala. Tulomatkala lumi pöllysi ihanasti naamaan ja menomatkala pietty hyvä ryhti muuttu aika nopeaa varpaitten tuijotteluksi. 

Onneksi ei täälä kylälä ihan ruuhkaksi asti ole muita jalankulkijoita, joten aika rauhassa sai törmäillä lumipenkkaan. :)

Miksi sitä aina unohtaa tämmöset pikku tavat, millä sitä ommaa aikaa saapi? 

Nytkään en poissa ollu reilua puolta tuntia kauempaa, mutta jakso taas iltapuuhat poikien kans ihan eri meiningillä. Muistuttakaa minua taas huomena, 

että painu ulos vähäksi aikaa yksin, ja heitä kärtyämästä!

Koo

Dear friend.

Voi että, kylläpä oli piristävä viikonloppu vähän ei-niin-piristävän viikon jälkeen! :) Satiin Henna-talvilomalainen lauantaina Oulusta asti meille kylään, ja pari päivää sujahtikin oikein lepposissa merkeissä: lenkkeiltiin, saunottiin, herkuteltiin, leffailtiin, herkuteltiin vielä vähän lisää ja ennen kaikkea juhlittiin Hennan synttäreitä!

BUSTED! 

Tänään käytiin vielä synttärikahveilla Majurskassa, ja sitten saateltiin Henna haikein mielin junaan. Iltapäivällä ryntäsin pitkästä aikaa salille ja vielä Miian kanssa lenkille, teki hurjan hyvää urheilla pitkästäpitkästä aikaa. :) Huomenna lähdetäänkin sitten Kuopioon, Ville järkkäsi meille pienen arjen pakomatkan sinne, tarkoituksena ihan vain rentoutua kaupunkeilun, leffailun ja ravintolaherkkujen merkeissä! Ja okei, kieltämättä odotan myös sitä hotelli-aamiaista. ;) Jee! Iloista viikkoa kaikille ja ps, ei tämä elämä oikeastaan hassumpaa olekaan. ;)

Yy

Vähemmän veikeä viikonloppu.

Ettäpä arvannu, että olisin täälä näin pikapikaa uusiksi päivittelemässä ;)

Phah.

Raskas viikonloppu kaikin puolin takana. Molemmat pojat kipeinä.. Juuso tuli perjantaina kipeäksi, alko oksentaan, kamala yskä ja kuume siihen vielä pääle. :/ Sitä on hoivailtu sitte koko viklp, ja eilen nousi Artullekki kuume. Ja tottakai se sama yskä sitten siihen lisäksi. 

Plus molemmilla maha ihan kurala, niin jeejeee....

Voi siis arvata, että yöt on menny aikas vähilä unila, ja tämä mamma alkaa kyllä olla jo niin sen näkönenki. 

No, oli tälle viikonlopule joitaki kivoja piristyksiäkin. :) Joonas toi töistä tullessa ruusuja, ja on ollu koko viikonlopun muutenkin ihan yltiöromanttisena mukamas ;) saima myös varattua 18.-20.1. viikonlopule Oulun Edenistä hotellihuoneen, ensimmäisen hääpäivän kunniaksi! 7 vuotta yhessä ja vuosi naimisissa. Oivoi. Täytyy vain toivoa, että häissä lapsenpiian pestin saanutki muistaa velvollisuutensa ;)

Huomanette, että ees minun muokkaukset ei saa nuita silmiä näyttään mitenkään pirteiltä ja levänneiltä.. :D

Perjantaina sain myös minun TOISEN jumpsuitin. Jonka ei pitäny koskaan tosin tulla, ja ooteltiin rahoja takasin peruutetusta tilauksesta. Nyt se sitten oli kuitenki ilmestyny postiin, ja tottahan toki olin kerenny jo tilata uuden toisesta paikkaa. Joonas ei sitte jaksanu enää alkaa tappeleen kyseisen firman kans, että nyt sitten on mulla tosiaan kaks haalaria. Noh, enpä pahaksi pistä. :) Tämä leopardikuvioinen tuli siis nyt myöhemmin ja tuo ylimmässä kuvassa oleva fuksian värinen, on tullu jo aiemmin.

Toivotaanpa vähän parempivointista vuen jatkoa. :)

Koo

Ps. Tilasin Sons of Anarchyn 4. kauen, ja kovasti toivon, että se kolahtais perjantaina postilaatikkoon... :)

Siitä on tullu ihan ehoton lemppari kyllä!

Kuinka paljon?

Ei oikein lähtenyt eilen se luvattu postaus. Ei oikein lähtenyt eilen mikään. Viime viikko on ollut melkoista tunteiden vuoristorataa ja laidasta laitaan poukkoilua, ja kaikki jostakin syystä räjähti käsiin eilen. Hieman tavallisuudesta poiketen ajattelin avata tuntemuksia vähän tännekin, oli se sitten hyvä tai huono asia, koen, että tarvitsen sitä, joten koettakaa kestää.

"Kuinka paljon täytyy ihmisen jaksaa
vasten tummaa tulvavettä ponnistaa?
Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa
sitä kuitenkaan
omistaa ei saa"

En oikeastaan edes tiedä mistä aloittaa. En oikeastaan todellakaan tiedä miksi viime viikko on ollut niin vaikea, raskas, kuluttava. Vaikka oli kiva joulun ja loman jälkeen palata kotiin, täällä minut ottikin vastaan jonkinlainen tyhjyys. Arki, josta en saanutkaan kiinni. Tekemättömät työt, punakynää täynnä oleva kalenteri, paukkuvat palautuspäivät. Aloin epäillä kuulumistani tänne, kyseenalaistaa jo aikaa sitten tehtyä päätöstä muuttaa 800 kilometrin päähän lähes kaikista rakkaista, niin kauan elämääni ympäröineistä ja sen muodostaneista ihmisistä. Yhtäkkiä tuntui epäreilulta, että minun oli pitänyt jättää se kaikki. Oliko tämä kuitenkaan sitä, mitä halusin? Mitä ylipäätään halusin?

"Hän nojaa linja-auton huurtuneeseen ikkunaan,
taas lienee pitkä työläs päivistä yksi takanaan
Unelmiaan seuras, otti niistä vastuun,
täyttää tehtävänsä rientäessä vuosien"

Olen ehkä vähän liikaa kaikki tai ei mitään -tyyppi. Arvostan kultaista keskitietä ja usein pyrinkin siihen, mutta silti liian usein huomaan hakevani ääripäitä, etsiväni onnea äärimmäisyyksistä. Useimmiten se on kyllä kannattanutkin. Liian monen suusta kuulin kaksi ja puoli vuotta sitten, ettei meidän suhteellamme Villen kanssa ollut tulevaisuutta - pääosin välimatkan takia. Otin silti riskin, en halunnut kävellä ohi, hyppäsin, ja putosin jaloilleni onnellisempana kuin koskaan. Monesta suusta kuulin myös melkein neljä vuotta sitten, ettei minun kannattaisi hakea opiskelemaan haluamaani alaa. Liian raskasta, hae jotain helpompaa, olet liian herkkä. En halunnut mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan uhmallakin hain, pääsin ja vaikka itse koulutusjärjestelmästä voikin olla montaa mieltä (se vaatisi kokonaan oman postauksensa), olen oppinut kohta neljän vuoden aikana paljon, niin itse alasta kuin elämästäkin, ja saanut todella hienoja kokemuksia opintojeni ansiosta. Ystäviäkin.

"Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan,
varoita ei myrsky matkoistaan
arvaamatta maailman tuulet lastaan riepottaa
Toisiamme hetken saamme kantaa
pitkin maailman pintaa karheaa
hetken verran kohti taivaanrantaa kurkottaa"

 

Joulun jälkeen etelään palattuani, ja jonkinlaisen koti-ikävän kourissa kuitenkin tajusin olevani jotenkin siinä vaiheessa, että tähän asti tärkein elämälle asetettu päämäärä häämöttää jo melkein käsien ulottuvilla. Yritän valmistua ensi jouluna, ja vuosi menee silmänräpäyksessä, ehkä nopeampaakin. Mitä siis sen jälkeen? Täytyisi tehdä uusia suunnitelmia, luoda uusia kiintopisteitä, haaveilla uusista saavutuksista. Kaikki on auki ja mahdollista, ja vaikka toisaalta koen sen uskomattoman vapauttavaksi, enemmän se kuitenkin ahdistaa. Pitäisi päättää mihin haluan jäädä, mihin lähteä. Mitä haluan tehdä. Onneksi edes tiedän sen, kenen kanssa.

"On jo ilta myöhä,  ja me tässä istutaan
Me toisillemme omat, me toisillemme vieraat
Jos kysyt miten tähän tultiin, luulen tietäväni sen
Jos kysyt miten jatketaan, niin minä vaikenen"

Onneksi elämä on jo opettanut sen verran, että kaikki järjestyy aina. Eikä saa haukata liian suurta palaa kerralla, muuten kaikki käy liian mahdottomaksi, paisuu liian suureksi pitää käsissään. Mulla on maailman parhaat ystävät, maailman paras perhe ja maailman paras mies, jonka kanssa haluan elää yhdessä pitkän, oman näköisemme elämän, nähdä meidän ikääntyvän, kypsyvän, harmaantuvankin. En muista arvostaa elämääni ja kaikkia niitä upeita ihmisiä siinä läheskään niin paljon kuin pitäisi, tai olla kiitollinen niistä asioista, jotka ovat matkan varrella muovanneet minusta minut. En aina muista, että teen itse oman elämäni, omat valintani, omat virheeni - joskus toivoisin valmiita tienviittoja, opasteita, etten kääntyisi väärästä risteyksestä tai ajaisi ohi näkemättä mikä on tärkeää. Olen aivan liian malttamaton, haluaisin tietää koko loppuelämäni käsikirjoituksen heti, tässä ja nyt, ellen vielä nopeammin. Sanoinhan, kaikki tai ei mitään.

"Nuorena näin minä unia kauniitakin
Nuorena vielä kun uneksia uskalsin
Kuin haurasta särkyvää aarretta niin pidän sua
Ja mä elämän syrjässä roikkuva voin pelastua
Pian päivä valkenee seinän viertä vuoteeseen
Mä oon vain sun vielä monta kasteista aamua,
monta tuulista iltaa"

Tänään kaikki on tuntunut jo eilistä helpommalta. Muistin, että kaikki avaimet ovat omissa käsissäni, täytyy vain miettiä mitä ovia niillä avaan ja mitä suljen, mitkä jätän ehkä raolleen siltä varalta, että haluan kurkistaa niistä vielä joskus sisään. Täytyi siis vain ottaa pohjalta vauhtia, räpiköidä hetki tajutakseen, että kaikki on hyvin. Kun hengähdin hetken, pysähdyin ja kuuntelin, olen taas ehdottoman varma siitä, että olen oikealla tiellä. Osaan taas seisoa valintojeni takana ja olla niistä onnellinen.

"Ja vain sä tiedät kuinka vähän siihen vaaditaan et palasiks meen
Mut siitä huolimatta
tämänkin päivän palasista loppuun teen

Siksi juuri tässä näin
vaikka sisälläni huokaa
lienee kaikki oikein päin
kun sua vasten olla saan"

Yy

Lyrics: Juha Tapio

se 2012.

Voisin melkein ottaa tuon Yyn blogilomamaininnan pienenä vettuiluna. :D ;) mutta nyt kuitenki olen täälä! Ja meinaan kirjottaa saman haasteen or what ever tuo juttu on, minkä Yyki teki. :P Viime vuoteen kyllä mahtu kaikkea. Niin hyvää, että pahaa.. Onneksi aina voi toivoa parempaa uutta vuotta :) Vaikkaki kyllä viime vuosi alko oikein hyvin, sitä ei voi moittia!
 Eikä kai se näin jälkikäteen tarkasteltuna niin paska ollukaan.

01. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana? Ihmeellistä kyllä, jopa mie antisosiaalinen ihminen olen saanu pari uutta ystävää. :)

02. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? Hmm.. No ainaki ollu polttareissa, ja menny naimisiin :)

03. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana? No miten sen nyt ottaa, eiköhän se lasketa seurusteluksi :D

04. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta? Kyllä ne omat häät mennee tietenki aika TOP10:iin, kesälomareissu asuntoautola perheen ja veljen kans oli myös kiva, sekä Mikon 3kymppiset. Kyllä ne oli aika parhaimmistoa :)

05. Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana? Kyllä olen tainnu. En paljon, mutta kyllä koen järkeistyneeni tiettyjen asioitten suhteen aika paljon. Ja oppinu (LUE: takonu päähäni) sen, että asioita ei voi muuttaa kukaan muu, ko sie itte, jos jotaki oikeasti haluaa...  

06. Oletko lihonut? HAHAA, EN!

07. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana? En kyllä, olen ihan nynny.

08. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana? En kyllä ole sitäkään..

09. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana? Olenpa kyllä, tatuoinnin käteen... :)

10. Kuka oli paras uusi tuttavuus? Hmm. Luultavasti Anna :)

11. Piditkö uudenvuodenlupauksesi? Jaa-a. Enpä ossaa vastata tähän, ko en ees muista, mitä tuli luvattua.. :D joten luultavasti en.

12. Synnyttikö kukaan läheisesi? Ei kukaan ihan perhepiirissä. :)

13. Kuoliko kukaan läheisesi? Kamalaa jos olen jo unohtanu jonku kuoleman, mutta ei.

14. Missä maissa kävit? Ruotsissa. Eikä sitä kyllä ees lasketa.

15. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012? Häämatka ois kiva. :) mutta ylipäänsä haluan tehä enemmän semmosia asioita, mitä en ole ennen tehny.

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012? 21.1.2012, eli hääpäivä.

17. Mikä oli vuoden 2012 suurin onnistuminen? En jaksa vastata kaikkiin häähommia, joten vastaan -15kg! ja se, että opettelin oikeasti tekeen tuolla keittiössä jotaki. Ja virkkaushommat! 

18. …ja suurin epäonnistuminen? siis miehän en epäonnistu missään... 

19. Kärsitkö vammoista? En kai suuremmista, iskiashan se koko ajan, mutta se nyt on jatkunu jo kauan.

20. Mikä oli paras asia, jonka ostit? Siis oikeasti, ei paras idea vastailla näihin näin keskellä yötä, kun ei muista koko vuodesta mitään..... En voi vastata tähän ees crossaria, ko se on ollu ihan surkealla käytölä. :D Puhelin ehkä?

21. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta? Kaikki on ollu pahanilkisiä. Juho ehkä ryhdistäyty, ja kävi meilä useammin kylässä, ko ennen ;) ja Villeki on ollu oikein mallikas kummisetä, ja ystävä :)

22. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta? No jos jonkun, niin itteni.

23. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? Eiköhän se ruokaan ja vaippoihin menny. Ja nyt ko näitä kuvia kattoo, niin joka välissä ollu jotaki kissanristiäisiä ;)

24. Mistä innostuit eniten? Karppauksesta. Oikeasti. :) Ja ne Mikon synttärijärjestelytki oli kyllä kivoja!

25. Vuoden 2012 ihmiset: Eini, Joonas, Ville :)

26. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi? No viime vuona oli polttarit ja häät eessä, niin ehkä siihen verrattuna surullisempi. Mutta en surullinen :)

27. Lihavampi vai laihempi? Laihempi!!

28. Rikkaampi vai köyhempi? No aika sama varmaanki.

29. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän? En kyllä tiä. Ehkä oisin voinu käyä useammin iskän tykönä. Ja toki tuota crossaria oisin voinu vähän useammin käyttää.... Mutta semmosista "oikeista" asioista en osaa sanoa.

30. …entä vähemmän? Luultavasti oisin voinu vähän vähemmän kitistä Joonakselle tai ylipäänsä olla kitisemättä kaikesta tyhjästä..

31. Miten vietit joulun? Meillä kotona, iskä ja pikkuveli ja -sisko oli myös meilä. Ihan perussettiä. :)

32. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi? En muuttais yhtään mitään. Kaikki mikä tapahtuu, niin sille on syynsä. 

33. Rakastuitko vuonna 2012? Rakastin.

34. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli? Jo ainaki, montaki! ;)

35. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit? Sons of Anarchy ja One tree hill. ♥

36. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan? En. 

37. Mikä oli paras lukemasi kirja? En osaa päättää, oliko se Avotakka vai Aku ankka... :D eli voi päätellä, etten lue kirjoja.

38. …entä musiikillinen löytö? Dead by April ja Stamina. Öriöri.

39. Mitä halusit ja sait? Hmm.. :D en ossaa sanoa. Ainaki pääsin viimein sinne Levile uueksi vueksi :D :D

40. Mitä halusit, muttet saanut? Häämatka jäi sitte käymättä... :/

41. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi? A lot like Love. Ehottomasti.

42. Mitä teit syntymäpäivänäsi? Joonas käytti minua Rovaniemellä syömässä :)

43. Ketä kaipasit? Riikkaa, vaikka se ei minua kaivannukkaan ;) 

44. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? Eini. ♥

Kiitos ja uniaunia! ♥

-Koo

Fireworks

Jee, 30 päivää allekirjoittaneen synttäreihin, jokaisen vuoden vaihteen paras uutinen! ;) Me juhlittiin aika rauhallisissa merkeissä, mentiin ystävien luo saunomaan, syömään, maistelemaan kuoharia, rätisyttelemään tähtisädetikkuja, ja käytiinpä satamassa katsastamassa lapsille tarkoitettu ilotulistus-showkin seiskalta illalla, just sopivaan aikaan meille. ;) Kivaa oli!

 

One Piece-kassialma-kippistäjät puoliksi Martan sormen varjon takana, uskomattoman onnistunutta kuvasaldoa illalta siis! :D

Tänään kotiuduttuamme meihin (okei, minuun) iski järjetön pitsahimo! Ei auttanut siis muu, kuin työntää sormet jauhoihin ja tehdä ihanaa kotipitsaa fetasalaatin kera, omomom. :) Jälkkäriksi puolukkapiirakkaa ja vaniljakastiketta eiliseltä, sitten päikkärit ja iltapäiväsauna, joiden jälkeen olin jo täysin vakuuttunut siitä, ettei vuoden ensimmäistä päivää yksinkertaisesti voisi paremmin viettääkään. :) 

Joo, ylireagoin ehkä hieman tuon kastikkeen kanssa ;)

Vaan nyt laitetaan leffa pyörimään! Huomenna olisi tarkoitus mennä ihan teatteriin asti tarkastamaan se Metsän tarina -dokkarileffa, ja sen ja koulujuttujen lisäksi voisin tulla heittämään tänne pienen jutun parista ultimatelempparijutusta, joita olen fiilistellyt joulusta asti. :) Ainiin, ja kuten olette huomanneetkin, Koo on määrittelemättömän pituisella blogilomalla, palailee niin pian kuin suinkin ehtii. :) 'Til then you're stuck with me! 

Yy